Luonto-Liiton talvipäivät järjestettiin tänä vuonna Saaristomerellä, Högsåran saarella. Navakka pohjoistuuli, joka pyöritti saaren tuulimyllyjä ja hiljensi lintujen kevätmuuton, taisi tosin olla ainut vähänkään talveen viitannut merkki näiden talvipäivien aikana.
Aamuihin jäi muuten varsin tiiviin ohjelman ohella aikaa myös retkeilyyn, kuvaamiseen ja keväisen saariston fiilistelyyn. Siitä olikin kulunut jo ihan liikaa aikaa kun olin viimeksi ollut saaristossa ja painanut poskeni merituulen piiskaaman käppyräisen kalliomännyn kaarnaan.
Ehdin myös oman työpajan vetämiseltä kuokkimaan hetkeksi Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon hienoon poliittisen metsävalokuvauksen työpajaan. Tämän kuvan otin ihmisen ja luonnon suhdetta tutkivan "mielen tila" -tehtävänannon ja kuvan etualalla näkyvän hohkasammalmättään inspiroimana.
Sunnuntaiaamuun mahtui myös seesteisen tyyntä veden pintaa. Jostain kuului teeri, mereltä erottui vaimeaa haahkojen mouruamista. Saarella kaikui harmaapäätikan huuto ja laulurastas harjoitteli jo kevätkonserttiaan.
Etsi kuvasta sydämen muotoon kasvanut jäkälä.
Tyyni poukama ja kaksi allia, jotka eivät tosin mahtuneet kuvaan.
Saarelta löytyneitä vanhan metsän lajeja
Viinikääpä (Meruliopsis taxicola)
Kermakarakääpä (Junghuhnia luteoalba)
Kuusenhärmäjäkälä (Lecanactis abietina)
Ruskopiilojäkälä (Arthonia spadicea) tervalepällä
Tyvivahajäkälä (Dimerella pineti) kasvoi samalla puulla ruskopiilojäkälän kanssa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti